Kaikki punkit eivät kanna taudinaiheuttajia, joten punkin purema ei automaattisesti tarkoita sairastumista. Punkit levittävät erilaisia tauteja, joista ihmiselle vakavia ovat hoitamattomina borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus. Borrelioosi on selvästi yleisempi, ja sitä hoidetaan antibiootein. Puutiaisaivotulehdukseen taas ei ole lääkehoitoa, mutta sen tarttumista voidaan ehkäistä tehokkaasti rokotteella.
Iholla kiinni oleva punkki erottuu yleensä tummana pisteenä, joka saattaa alkuun näyttää luomelta. Pienet keskenkasvuiset nymfit voivat olla hyvinkin vaikeasti havaittavissa pienen 1-2mm kokonsa vuoksi. Iholta jo irronneen punkin purema on haastavampaa havaita, sillä iholla ei välttämättä näy mitään normaalista poikkeavaa. Punkkitarkastus kannattaakin tehdä heti ulkoilun jälkeen, jotta mahdolliset punkit eivät ehdi kiinnittyä ihoon pitkäksi aikaa ja toisaalta ne havaitaan ennen kuin irtoavat. Tutki erityisen huolellisesti ainakin kainalot, nivuset, korvantaukset, päänahka, selkä, vatsa ja polvitaipeet.
Ihoon kiinnittynyt punkki poistetaan vetämällä se ulos ihosta tasaisella ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Tämä onnistuu helpoiten apteekista saatavilla punkkipihdeillä tai pinseteillä, joilla punkista otetaan kiinni mahdollisimman läheltä ihon pintaa. Rasvalla tai hyönteismyrkyllä punkkia ei tule yrittää poistaa. Jos punkki saadaan irrotettua vuorokauden sisällä puremasta, borreliatartunnan riski on pieni. Puremakohtaa tulee seurata muutaman viikon ajan. Puremakohtaan tulee lähes kaikille ärsytysreaktiona 2-3cm:n läpimittainen punoitus, joka ei kuitenkaan merkitse vielä borreliainfektiota, eikä tätä tarvitse hoitaa. Mikäli puremakohtaan ilmaantuu viikon-parin kuluttua yli 5cm:n läpimittainen laajentuva punoitus, on borreliabakteerin aiheuttama infektio todennäköinen ja se tulee hoitaa antibiootein. Tässäkään vaiheessa tarvetta ei ole päivystykselliselle lääkityksen aloitukselle, vaan riittää että lääkärille hakeutuu muutamien päivien kuluessa. Toinen, huomattavasti harvinaisempi borrelioosin iho-oire on sinervä, aristamaton, sileäpintainen, pehmeä kyhmy, joka esiintyy tavallisimmin korvalehdessä, kivespussissa tai nännin seudussa.
Puutiaisaivotulehdus on viruksen aiheuttama tartuntatauti. Jos punkki kantaa virusta, tauti voi tarttua muutamassa minuutissa punkin pureman alkuvaiheessa. Sen ensimmäisen vaiheen oireita ovat noin viikon kuluttua puremasta ilmestyvät kuume, päänsärky ja nivelsärky. Tämä kestää yleensä noin 4-7 päivää. Useimmat paranevat tässä vaiheessa täysin ja saavat elinikäisen immuniteetin tautia vastaan. Osalla tauti etenee toiseen vaiheeseen, jota edeltää 3-21 vuorokauden oireeton tai lieväoireinen aika. Toisen vaiheen oireet ovat voimakkaita ja vaativat välitöntä hoitoa. Näitä ovat kova kuume yhdistettynä päänsärkyyn, niskajäykkyyteen, valonarkuuteen ja pahoinvointiin. Sairastuneella voi olla myös tajunnanhäiriöitä, kouristuksia ja halvausoireita. Puutiaisaivotulehdus diagnosoidaan oireiden ja vasta-ainemääritysten avulla, ja sen hoito on oireenmukaista. Vasta-aineet voidaan todeta aikaisintaan 1-2 viikkoa tartunnan jälkeen, joten varmuuden vuoksi vasta-aineiden testaaminen heti punkin pureman jälkeen on turhaa.
Ulkona liikkuessaan on hyvä pyrkiä suojautumaan punkeilta peittävällä pukeutumisella. Apteekista saa myös iholle levitettävää punkkikarkotetta. Tarkasta vaatteet ja iho ulkona liikkumisen jälkeen. Myös lemmikkien turkki on syytä tarkastaa, sillä ne voivat kuljettaa punkkeja sisätiloihin. Puutiaisaivotulehdusta voi ehkäistä TBE-rokotteella, jota suositellaan erityisesti riskialueilla asuville ja paljon ulkona oleskeleville ihmisille. Borrelioosin ehkäisemiseksi ei toistaiseksi ole saatavilla rokotetta.